Aihe-arkistot
Ohessa lista artikkeleista: Uncategorized aihe.
tiedottaminen verkossa
siirtyminen perinteisistä viestimistä kuten sanomalehdistä ja kirjeistä reaaliaikaiseen kommunikointiin internetissä on muuttanut kirjoittamisen tyyliä. virallisen kirjeen kaavamaisuus on muuttunut verkossa vapaamuotoisemmaksi ja alentanut kynnystä yhteydenpitoon.
internet ei kuitenkaan oikeuta huolimatonta kielenkäyttöä. koska internettiä ei lueta, vaan selataan, kannattaa teksti kirjoittaa niin, että siinä on paljon kohtia, joihin silmä voi tarttua. tekstin on syytä olla selkeää ja ytimekästä. tekstikokonaisuus kannattaa aloittaa johtopäätöksellä, ja kappale tekstin tärkeimmällä asialla. tekstin korostamiseksi voidaan käyttää lihavointeja, linkkejä ja värejä. linkkien määrä on kuitenkin hyvä pitää pienenä, liiaan runsas linkistö tekstissä saattaa houkuttaa lukijan selailemaan muita sivuja.
sekä sähköpostin – että www-sivun sisältöön pätee sama sääntö ytimekkyydestä ja kompaktiudesta. sähköpostitse lähetettäviin tiedotteisiin ei kannata näppäryydestään huolimatta liittää kuvia tai erikoista tekstin muotoilua, koska kaikkien vastaanottajien sähköpostiohjelmat eivät välttämättä tue niitä.
kotisivut ovat nykyään välttämättömyys alalla kuin alalla. niitä varten tarvitsee tilaa palvelimelta, joka voi olla ilmainen tai maksullinen. maksulliset palvelut suojaavat sivuja paremmin mainosikkunoilta – ja bannereilta. www-sivujen tekeminen on suhteellisen helppoa, mutta niihin kannattaa pyytää apua alan ammattilaiselta, etenkin jos tietää sivujen tulevan laajan käytön alaisiksi, esim. yrityksen kotisivut. toimiva kotisivukokonaisuus on osa myönteistä yrityskuvaa. sivun lähtökohtana on sisältö, ulkonäkö tulee vasta toisena, joskin sekin on tärkeä seikka. myös riittävä keveys kannattaa säilyttää, esimerkiksi aloitussivun latausaika kannattaa pyrkiä pitämään mahdollisimman nopeana. sivujen yleisilmeen tulisi olla niitä ylläpitävän organisaation näköinen sekä yhtenäinen ja looginen. navigointi on sivujen käytettävyyden kannalta olennainen asia, tämän takia se kannattaa pitää selkeänä ja sijoittaa navigointinäppäimet näkyvästi johonkin, mistä silmä ne helposti löytää, kuten sivun oikeaan yläkulmaan. sivujen ajankohtainen ja useasti tapahtuva päivittäminen antaa sivujen ylläpitäjästä dynaamisen vaikutelman. yhteystiedot, päivitystiedot, tekijän sähköpostiosoite sekä mahdollinen copyright on hyvä liittää verkkosivulle. olennaiset asiat tulisi siis löytää helposti, loogisesti ja nopeasti sisällön ollessa ytimekästä ja lukijan mielenkiinnon ylläpitävää.
lähde: Timo Parkkola: Kulttuurituottajan tiedotusopas, HUMAK, 2005.
ajatuksia taiteen ja kulttuurin markkinoinnista
markkinointi on yksinkertaistettuna kaupallista toimintaa, jonka päämääränä on saada taho X ostamaan hyödyke Y. markkinointi on viestintää, tiedottamista, jonka ydin on jonkin tuotteen tai yrityksen perusajatus mahdollisimman lyhyesti, yksinkertaisesti ja mielellään houkuttelevasti.
eroaako taiteen ja kulttuurin markkinointi puhtaasti kaupallisesta markkinoinnista? taide ja kulttuuri käsitetään ainutkertiseksi, usein myös tavallaan aineettomaksi hyödykkeeksi (kokemus), niissä määräävät eri arvot kuin markkinataloudessa. vaikka taide ei seuraa kilpailun logiikkaa, ainakaan sen luomistilanteessa, täytyy sitäkin markkinoida. taidekin kilpailee huomiosta toisten kulttuurituotteiden kanssa. mielestäni kulttuurin markkinoinnissa ei kuitenkaa tulisi lähteä siitä, että tuote muokataan sopivaksi yleisölle, vaan tuotteelle, taideteokselle, on löydettävä sopiva yleisö. kun tämä yleisö löydetään ja tuodaan kontaktiin taiteilijan tai taideteoksen kanssa, saavutetaan siitä paras mahdollinen taloudellinen hyöty. markkinointi siis sovitetaan sopivaksi taiteelle, ei toisinpäin. taiteilijan motiivaista useimmiten ensisijainen on itseilmaisu, ei niinkään taloudellinen hyöty. tämä on syytä muistaa kulttuuria markkinoidessa. ei siten, että mahdolliset tulot pyrittäisiin minimoimaan tai kääntämään pois, mutta tiettyä hienovaraisuutta noudatettaessa markkinointitilanteessa. kulttuuria ei voi – tai voi, mutta mielestäni se on irvokasta – myydä kuin leipää.
kriisi- ja muutosviestintä
kriisi on yleensä negatiivinen asia. niinpä kriisiviestinnässä on oltava totuudenmukainen ja sen on tapahtduttava asiallisten ja oikeiden tietojen valossa. totuuden piilottelu ei ikinä tule toimimaan, sillä totuus paljastuu lopulta joka tapauksessa. muistakaamme esim. millaista viestintää neuvostoliiton hallitus harjoitti tshernobyl-kriisissä ja millaisiin kamaliin tuloksiin tuo valheellisuus johti.
tahon, jota kriisi koskee, lisäksi kriisistä tiedottaa usein myös media. tiedottaessaan kriisistä media palvelee ensisijaisesti lukijoita, ei kriisin tahoa, joten median tiedottaminenvoi välillä olla epämieluisaa väärästä tiedosta tai kärjistyksistä johtuen. niinpä median kanssa on tehtävä yhteistyötä. näin toimittajat saavat virheettömän ja monipuolisen raportin aiheesta nopeasti, ja väärinkäsityksiltä vältytään.
yhteisön kannattaa laatia kriisiviestintää erityinen suunnitelma. tiedottaminen on osa kriisinhallintaa, sillä se saataa vaikuttaa kriisin ratkaisuun. yhteisön selviytyminen kriisistä ja sen viestinnästä vaikuttaa sen yhteisökuvaan.
kriisitiedottamisessa on muistettava avoimmuus, rehellisyys ja suoruus. on myös osattava myöntää, jos jokin asia ei ole tiedossa, ja asioista tiedtotetaan sitä mukaan, kun ne selviävät. inhimillisiä tunteita ei saa viestinnässä unohtaa, ja yllätyksiin on varauduttava esimerkiksi kommentteihin yllättäviltä tahoilta.
– – - – - – - — - – - - – – – - - – — – —- – - — – — – - – —– – — – - – - -
muutosviestinnässä voidaan käsitellä myös myönteisiä asioita, sillä muutos voi olla myös positiivinen asia. myönteisen asian tiedottaminen onkin huomattavasti helpompaa kuin kielteisen. muutos voi olla kertaluontoinen asia, tai pitkäkestoinen prosessi. niinpä siitä tiedottamiseen tarvitaan hyvä viestintäsuunnitelma. muutosviestinnän tavoite on pitää yhteisön jäsenet sekä ulkopuoliset sidoryhmät tietoisina asioiden kulusta ja näin kitkeä spekulaatio ja arvailut.
muutoksesta tiedottessa on sovittava, mitä sanotaan, jottei samalta taholta pääse ilmoille monenlaisia versioita samasta asiasta. myös tiedottamisen kulusta on sovittava: kuka tiedottaa kellekin? esimiehet ovat keskeisessä roolissa muutosviestinnässä. sisäinen viestintä on aina hoidettava ensin. jos tieto on vuotanut ja yhteisön jäsenet kuulevat sen ensin ulkopuolisilta, on toimittava nopeasti ja laadittava esim sähköpostitedote tai järjestettävä pikainen tiedotustilaisuus omalle väelle. jos uutiset ovat ikäviä, kannattaa niistä tiedottassa pistää itsensä likoon, suhtautua aiheeseen vakavasti ja ottaa asia puheeksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. keskustelulle on annettava tilaa ja aikaa ja kysymyksiin on vastattava.
maineenhallinta
maineenhallinnalla pyritään siihen, että yrityksestä tai tahosta kerrottavat tarinat ovat hyviä ja totuudenmukaisia. kun yrityksen mainetta muokkaavat tekijät tunnistetaan, niihin voidaan kiinnittää huomiota ja pyrkiä vaikuttamaan niihin, positiiviesesti luonnollisesti. maine ei itsestään muodostu hyväksi, ainakaan pitkällä juoksulla, vaan siihen on kiinnitettävä huomiota. mainetta on suunnitelmallisesti rakennettava, suojeltava ja vahvistettava, sillä se on yksi organisaation tai yrityksen tärkeimmistä pääomista. maineen hallinta on huolehtimista siitä, että kohteesta kiertävät jutut ovat suostuisia ja totuudenmukaisia. voihan tietysti olla, että jollain taholla on kohteesta huonoja kokemuksia, ja tällöin totuuden esittely asettaa kohteen huonoon valoon. tällaiset huonot tarinat kohteesta voi joko kohdata, tai sitten yrittää muuttaa niitä, jolloin kyseessä on jo propaganda.
kuten todettua, maine koostuu tarinoista, ja tarinat syntyvät kohteen ja yleisön vuorovaikutuksesta. maineesta taas syntyy kohteen imago.
mitä siis voidaan tehdä maineen hallitsemiseksi? maineenhallinnan strategia lähtee organisaation sisältä. on sovittava organisaation arvot, ja niitä on noudatettava. jos tahtoo maineen olevan suotuinen, kannattaa arvot luonnollisesti ajatella sen mukaan. totuudenmukaisuus ja vastuullisuus ovat avainarvoja, ja kanssakäymisessä sidosryhmien kanssa täytyy muitsaa luonnollisesti hyvät tavat ja ystävällisyys. maine kuitenkin useimmiten koostuu totuudesta, joten se on tekojen mukainen. ainoa tie hyvään maineeseen on hyvä toiminta.
tiedotustilaisuus
ennen tiedotustilaisuuden järjestämistä kannattaa miettiä, ajaako medialle lähetettävä tiedote saman asian. kun tiedotustilaisuus päätetään järjestää, kartoitetaan kenelle halutaan tiedottaa; koskeeko asia enemmän valtakunnallista vai paikallista mediaa, ja mitä median muotoja.
kutsu tilaisuuteen lähetetään viikkoa ennen tilaisuutta, ja siitä on selvittävä selkeästi, mitä tilaisuudessa tullaan käsittelemään.
paras aika järjestää tilaisuus on klo 10-15. tilaisuuteen laaditaan selkeä järjestys, jossa asiat esitetään. tilaisuuden on oltava napakka ja informatiivinen, ja siinä käsiteltävä materiaali jaetaan toimittajille jo tilaisuuden alussa. jos kyseessä on kulttuurialan tiedtustilaisuus, vaikkapa koskien järjestettävää näyttelyä galleriassa, on taiteilijan hyvä olla paikalla. teatteriproduktion tilaisuudessa muutama näyttelijä voi antaa pientä esimakua esityksestä, och så vidare.
tedotustilaisuuden jälkeen medialle on varattava aikaa kysymyksiin ja niihin vastaamiseen.
hyvä tiedotustilaisuus on selkeä, hyvin organisoitu, informatiivinen ja napakka.
turu’ sanoma’
ehtoota.
tänään olimme vierailulla turun sanomien kulttuuritoimitksessa, alvar aallon suunnittelemassa modernismin helmessä kauppiaskadulla. tunnin mittaisen vierailun aikana opimme muun muassa, mikä on sopiva aika pitää tiedotustilaisuus (klo 10-14), millainen tilaisuus on toimituksen ja kuvaajien mieleen (muitakin virikkeitä kun vain puhuvia päitä, esimerkiksi teatterissa pätkiä näytelmästä yms.) ja milloin kannattaa infota lehteä tapahtumasta sähköpostitse (viikkoa ennen on jo riittävän aikaisin). oli myös mielenkiintoista kuulla, millä perustein juttuja valitaan ja kirjoitellaan lehteen ja millaiset kiintiöt kulttuuritoimituksella on erilaisille kulttuurin osa-alueille.
tämän jälkeen ekskursiomme jatkui samaisen rakennuksen alakertaan, turku tv:n tiloihin. siellä tutustuimme paikallistelevision toimitukseen ja saimme vierailla siellä,
“where the magic happens”, eli kanavan pienessä tv-studiossa.
päivän kysymys oli, kenet valitaan turun kulttuuripääkaupunkihankkeen johtoon. selvinnee lauantaina.
tiedotteen laatiminen
tänään ja eilen käsiteltiin hyvän tiedotteen laatimista ja muutenkin jälleen kerran tiedottamiseen liittyviä seikkoja.
hyvän tiedotteen on otettava huomioon, kenelle se on suunnattu ja mikä on sen tarkoitus. onko kysymyksessä esimerkiksi tiedote jostain tapahtumasta suunnattu artistien hakemiseksi vai yleisölle ? tai kenties yhteistyökumppanille? asiasisältö pysyy melkoisen samana, mutta muotoilua ja painotuksia on syytä miettiä kohderyhmän mukaan. hyvä tiedote kertoo asiansa mahtuen A4-kokoiselle paperille. se on selkeä, informatiivinen ja mielellään mielenkiintoa herättävän näköinen tai ainakin mielenkiintoisesti otsikoitu. tiedotteen ulkoasu on melko vapaa, mutta yksinkertaisuus ja selkeys on kannattava valinta. mukana voi olla myös kuvia. tiedote päivätään ja varustetaan tiedottavan tahon yhteystiedoilla.
yours truly,
bambi83
terveppä terve!
eilen saimme kuulla linnateatterin historiasta ja toimintatavoitsa erityisesti markkinoinnin näkökulmasta. teatterin matka yhdeksi turun teatterikentän johtotähdistä oli mielenkiintoinen. oli erityisen ilahduttavaa kuulla, miten tähän mennessä on jopa pärjätty ilman erityisiä strategioita ja tiukkoja budjetointeja, järkiperäisesti mutta kliseisesti sanoakseni “fiilispohjalta”. oli myös mielenkiinotista kuulla, miten linnateatteri on kääntänyt osittain melko vaatimattomat lähtökohtansa (esim. tilat) omaksi edukseen ovelan imagonluonnin ja markkinoinnin avulla. teatterilla menee tänä päivänä ilmeisen hyvin eikä menestyksen lakipistettä ole näkyvissä. nice!
viestintää
kahden kuluneen päivän aikana olemme käsitelleet tiedottamista ja viestintää.
sisäinen viestintä on jonkun organisaation työntekijöiden välistä tiedottamista. sisäisellä viestinnällä henkilökunta pidetään ajantasalla organisaatiossa, esim. työpaikassa, tapahtuvista muutoksista ja ajankohtaisista asioista. sisäisen viestinnän tehtävänä on myös muun muassa työhön perehdyttäminen, informointi toiminnan tuloksista ja uusista suunnitelmista sekä yleinen vuorovaikutus ja ihmisten sitoittaminen organisaatioon. sisäisellä viestinnällä on suora yhteys organisaation henkiseen ilmapiiriin ja näin myös työmotivaatioon. siksipä sisäisessä viestinnässä olisikin pyrittävä avoimmuuteen ja rehellisyyteen, sekä siihen, että tieto kulkisi mahdollisimman suoraa reittiä ihmisille “rikkinäin puhelin”-efektin välttämiseksi.
yleisemmällä tasolla viestinnän ja tiedottamisen rooli on melkolailla sama kuin sisäisessäkin viestinnässä. sen päätehtävä on tiedon kulun ja saatavuuden turvaaminen eri sidosryhmille. kun jälleen käytämme esimerkkinä työpaikkaa, on tiedottamisella tärkeä rooli myös maineen hallinnan ja imagoseikkojen kannalta.
tänään pohdimme myös sitä, kannattaako kulttuuriproduktiossa tuottajan hoitaa myös tiedottaminen vai värvätä tehtävään erillinen tiedottaja. useimmiten olisi kaiketi ajankäytön ja syventymisen kannalta mielekkäämpää, jos tiedottamisesta vastaisi erikseen siihen nimetty henkilö. tuottaja voi antaa tiedottajalle suunnan mutta tiedottaja saa toteuttaa tiedotuksen omalla tavallaan. tiedottajan olisi hyvä olla mukana prosessissa sen alkamisesta lähtien ollakseen mahdollisimman ajan tasalla ja “projektin sisällä”.
projektin sisäinen tiedottaminen tapahtuu luonnollisesti sen tuotantotiimille ja työntekijöille. ulkoisella tiedottamisella taas tehdään projektista julkinen tiedottamalla siitä medialle, sidosryhmille sekä yhteistyökumppaneille.
tiedotuksen suunnittelussa on otettava huomioon kenelle tiedotetaan eli kohderyhmä. kohderyhmän tunnistamisen jälkeen on mietittävä, millä tavalla kyseiselle ryhmälle parhaiten voi tiedottaa. tiedottaminen perustetaan kyseisen projektin toiminta-ajatukselle.
päivä
tänään harjattulan nummilla purettiin tuotteistamisesitelmien satoa. heräsi mielenkiintoisia keskusteluja muun muassa siitä, onko eräidenkin tapausten kohdalla kyse raa’asta tuotteistamisesta ja ovelasta markkinointikikasta vai eksentrisestä taiteellisesta ominaisuudesta. raja lienee häilyvä ja oikeastaan onko sillä edes väliä jos teos miellyttää.
iltapäivällä tutustuimme iina-maria piilisen taannoiseen kahvila-projektiin ja lopuksi keskustelimme sen hyvistä ja huonoista puolista ja siitä, mitä olisi voinut tehdä toisin. mielenkiintoinen päivä kaiken kaikkiaan.
